Lidl-kampanja
Asunnon myyjä salasi olennaisen tiedon – yli puolet hinnasta suli oikeudessa
Oikeus katsoi, että ostajalle ei ollut kerrottu ongelmista.
TURUN HOVIOIKEUDEN ASIAKIRJAT
Paritalohuoneiston myyjä jätti kertomatta olennaisen tiedon asunnon ostajapariskunnalle. Hän salasi naapuriasunnossa tehdyn laajan remontin, vaikka myös asuntojen välinen seinä oli uusittu kosteusvaurioiden takia.
Tämän tiedon pimittäminen koitui myyjälle kalliiksi, kun ostajienkin huoneistosta löydettiin kosteusvaurioita. Talo on rakennettu valesokkelilla, joka tunnetaan riskirakenteena.
Itä-Helsingissä sijaitsevan paritalon puolikas myytiin vuoden 2018 lopussa. Vuonna 1969 rakennetun asunnon kauppahinta oli 224 000 euroa.
Kauppaa edelsi kuitenkin useampi myyntikierros. Alun perin myyjä pyysi noin 80-neliöisestä asunnosta 269 000 euroa, mutta tarjouksia ei tullut kuntotarkastuksen puuttuessa.
Kuntotarkastuksen jälkeen asunto laitettiin uudelleen tarjouskauppaan, ja kaksi vakavaa ostajakandidaattia ilmaantui.
Uudet omistajat aloittivat remontin puolentoista vuoden asumisen jälkeen ja veivät asian käräjäoikeuteen, vaaditen myyjältä 68 000 euron hinnanalennusta.
Ostajan teettämä kuntotarkastus osoitti, että asunnossa voisi olla merkittäviä korjaustarpeita. Ostajilla ei ollut rakentamisen tai remontoinnin kokemusta, ja raportti kertoi kylpyhuoneen, sähkötöiden ja katon olevan elinkaarensa päässä. Lisäksi löytyi viitteitä mikrobikasvustosta ulko- ja väliseinissä.
Rakenteita avattiin valesokkelin ja kaksoislaatan tutkimiseksi, ja paljastui samanlaisia vaurioita kuin naapurihuoneistossa. Suosituksina olivat muun muassa alapohjan purku, eristeiden ja alajuoksujen uusiminen sekä ulkoseinien osittainen korjaus. Koko remontin kustannusarvio nousi yli 100 000 euroon, ja taloyhtiön säännöt määräsivät omistajan vastaamaan näistä kuluista.
Ostaja nosti kanteen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, vedoten siihen, että vauriot olivat samankaltaisia kuin naapurissa ja että myyjä oli salannut ne. Lisätutkimukset paljastivat lisää mikrobikasvustoa ja ilmanvaihto-ongelmia.
Ostaja katsoi, että myyjä oli tehnyt tiedonantovirheen jättämällä kertomatta naapuriasunnon vaurioista ennen kaupantekoa. Hän odotti ostavansa asumiskuntoisen asunnon, mutta joutui muuttamaan väliaikaisiin tiloihin remontin ajaksi. Ostaja vaati hinnanalennusta, koska asunto poikkesi merkittävästi odotetusta kunnosta.
Myyjä puolustautui kiistämällä kaikki ostajan vaatimukset. Hänen mukaansa asunto ei kaupantekohetkellä ollut virheellinen, vaan korjaustarve ilmeni vasta myöhemmin. Myyjä väitti, että vain vaatehuone vaati remonttia pienten mikrobivaurioiden vuoksi ja että asunto oli suurin piirtein siinä kunnossa kuin ostaja saattoi odottaa.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan myyjän olisi pitänyt tietää, että asunnon rakenteet olivat yhtä vaurioherkät kuin naapurihuoneiston. Oikeus totesi, että vauriot olivat olleet olemassa jo kaupantekohetkellä.
Välittäjä oli saanut tiedon naapuriasunnon vaurioista, mutta myyntiesitteessä niistä ei mainittu. Kolmen todistajan lausunnot osoittivat, että ostajalle ei kerrottu vaurioista, ja myyjä oli antanut väärää tietoa kuntotarkastajalle.
Koska raportissa ei ollut merkintää vaurioista, ostajalla ei ollut syytä epäillä asunnon kuntoa. Käräjäoikeus totesi, että ostaja ei laiminlyönyt selonottovelvollisuuttaan.
Oikeuden päätöksellä myyjä ja kiinteistönvälittäjä olivat huolimattomia ja laiminlöivät tiedonantovelvollisuutensa. Oikeus määräsi myyjän maksamaan ostajalle 34 000 euron hinnanalennuksen sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka nousivat noin 50 000 euroon. Myyjän omat oikeudenkäyntikulut olivat 32 000 euroa.
Myyjä valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Myyjälle koko oikeusprosessi maksoi noin 116 000 euroa, jättäen asuntokaupasta käteen vain 108 000 euroa.
