Laki: Osakekirjojen sähköistäminen: Vaimo kuoli, osakas ei saanut äänestää taloyhtiönsä yhtiökokouksessa, koska hänellä ei ollut valtakirjaa itseltä itselleen

 Lidl-kampanja

Osakekirjojen sähköistäminen: Vaimo kuoli, osakas ei saanut äänestää taloyhtiönsä yhtiökokouksessa, koska hänellä ei ollut valtakirjaa itseltä itselleen

Viime keväänä asuntoyhtiön osakas kohtasi yllättävän tilanteen taloyhtiön yhtiökokouksessa Helsingissä, kun hänelle kerrottiin, ettei hänellä ollut lupaa äänestää, vaikka hän oli asunut asunnossaan kymmenen vuotta. Syy oli siinä, ettei hän ollut hakenut huoneiston omistuksen rekisteröintiä ajoissa vaimonsa kuoleman jälkeen. Perikunnan ja pankin hallussa olleiden osakekirjojen vuoksi tilanne mutkistui, ja hönen täytyi käsitellä monimutkaista byrokratiaa. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo piti tilannetta kohtuuttomana ja totesi, että yksinkertainen valtakirja olisi riittänyt.


Puolison kuoltua leski joutuu asioimaan monien eri virastojen kanssa, joista yksi on Maanmittauslaitos. 


Lue tiivistelmä

  • Osakkaalta evättiin lupa äänestää taloyhtiön kokouksessa.

  • Osakas putosi byrokratialoukkuun vaimonsa kuoleman takia.

  • Osakas olisi voinut esittää asiakirjan omistusoikeudestaan yhtiökokouksessa.

  • Asuntojen omistusten rekisteröinnit ovat ruuhkautuneet osakekirjojen sähköistämisen vuoksi.


Taloyhtiön yhtiökokous


Viime keväänä taloyhtiön yhtiökokouksessa helsinkiläiseltä osakkaalta paloi pinna. Kokouksessa hänelle kerrottiin yllättäen, ettei hänellä ollut lupaa äänestää, vaikka hän oli asunut lähes kymmenen vuotta kerrostaloasunnossaan Helsingin Kumpulassa.


”Minun olisi kuulemma pitänyt kirjoittaa itse itselleni valtakirja äänestystä varten ja toimittaa se yhtiökokoukselle etukäteen.”


Silloin osakkaan mitta tuli täyteen ja lähti ulos. Osakas putosi byrokratialoukkuun vaimonsa kuoleman takia. Hän omisti asunnon aiemmin yhdessä vaimonsa kanssa.


Kun vaimo kuoli syksyllä 2022, asunto siirtyi perikunnan ja osakkaan omistukseen. Pariskunnalla ei ole lapsia, joten osakas on perikunnan ainoa osakas.

Taloyhtiö pyytää tiedot osakkaista ennen yhtiökokousta Maanmittauslaitokselta.

Osakkaalta oli jäänyt huomaamatta, että hänen olisi pitänyt hakea huoneiston omistuksen rekisteröintiä kahden kuukauden kuluessa perukirjan tekemisestä. Hakemukseen tarvitaan myös se perukirja.

Mutkia matkaan toi myös asuntolaina.

Hänellä on nimittäin edesmenneen vaimonsa kanssa yhteistä asuntolainaa. Asunnon osakekirja on pankin hallussa lainan panttina. Pankki olisi laskuttanut osakekirjojen digitalisoinnista useita satoja euroja.


Osakas arveli, ettei hänen kannata maksaa tuota summaa, koska hän saa asuntolainan maksettua 4–5 vuodessa. ”Sen jälkeen voin skannata osakekirjat itse ja lähettää ne maanmittauslaitokselle.” Aikaa näytti olevan, sillä osakekirjojen sähköistämisen siirtymäaika on kymmenen vuotta.


Toisaalta Maanmittauslaitos laskuttaa rekisteröinnistä 69 euroa, ja siinä yhteydessä osakekirja muuttuu myös sähköiseksi. Mikäli tuosta kahden kuukauden ajasta myöhästyy, käsittelymaksua korotetaan 20 prosenttia aina kahden kuukauden välein.


Maksu osakekirjan sähköistämisestä on sama kuin omistajan vaihdoksissa.

Myöhästymismaksu ei kuitenkaan koskenut osakasta. Näin hänelle vastattiin Maanmittauslaitokselta:


”Jos kyseessä on osakehuoneiston määräosan luovutus millä omistajuus vaihtuu, ei muodostu kirjaamisvelvollisuutta. Näin ollen tapauksessasi myöhästymismaksua ei myöhästymisestä huolimatta peritä.”


Jos asiointi Maanmittauslaitoksen kanssa oli omiaan hämmentämään asiaa, taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalle selvisi, ettei hän saisikaan äänestää.

Hän yritti esittää taloyhtiölle perukirjaa, joka osoittaa hänen olevan asunnon ainoa omistaja. Se ei kelvannut.”Tieto tuli aivan puskista.”


Hän kertoo, että puolison kuolema oli jo sinänsä raskas asia. Kun siitä seurasi suuri määrä byrokratiaa ja paperitöitä, tuntui, että tämä oli jo liikaa.

isännöintiliiton lakiasiaintuntija Sara Rintamo ymmärtää Sjöbergiä hyvin.

Hänen mukaansa vaatimus valtakirjan kirjoittamisesta itselle kuulostaa absurdilta.

”Ei mitään järkeä.”

Rintamon sanoo, että osakas olisi lain mukaan voinut osoittaa omistavansa asunnon, jos hän olisi esittänyt yhtiökokouksessa asiakirjan, josta ilmenee, että hän on edesmenneen puolisonsa ainoa perijä.


”Asiakirja voi olla vaikka perukirjan vahvistettu osakasluettelo tai vainajan sukuselvitys”, Rintamo sanoo. Asiakirjan voi hänen mukaansa esittää joko ennen yhtiökokousta tai kokouksessa isännöitsijälle tai kokouksen puheenjohtajalle.


Taloyhtiö voi kuitenkin poikkeuksellisesti pyytää asiakirjoja ennakkoon nähtäväksi, jos ne ovat hyvin laajoja tai jos asiakirjoja esittää hyvin moni osakas.

”Jos asiakirjojen läpikäyminen vie huomattavan paljon aikaa, voi olla perusteltua pyytää ne etukäteen”, Rintamo sanoo.


Hän toteaa, että jos osakkaalla on ollut selvitys omistusoikeudestaan, eikä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ole muita erityisiä asiaa koskevia sääntöjä, yhtiökokous on menetellyt väärin.


Mitä tästä tarinasta voi oppia?

Ainakin sen, ettei tietojen rekisteröinti Maanmittauslaitokselle tällä hetkellä ole läpihuutojuttu. Asuntojen omistusten rekisteröinnit ovat osakekirjojen sähköistämisen vuoksi ruuhkautuneet pahasti.


Taloyhtiö saa tiedot osakkaistaan Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmästä, mutta tällä hetkellä ne eivät välttämättä ole ajan tasalla.


Rintamo antaa asunnon ostajille hyvän neuvon:

”Tietojen rekisteröinti saattaa kestää kauan. Siksi asunnon ostajan kannattaa pyytää jo kaupantekotilanteessa asunnon myyjältä valtakirja yhtiökokoukseen.”

Valtakirja voi olla hyvin yksinkertainen: Valtuutan tämän henkilön äänestämään osakesarjan xx äänillä vuoden 2025 yhtiökokouksessa. Nimet alle.


Osakas toivoo puolestaan viranomaisilta selkeämpää ohjeistusta siitä, miten kuolemantapauksissa tulisi toimia. Byrokratian kiemurat kun eivät näytä olevan selviä isännöitsijöillekään saati sitten surun keskellä kamppaileville omaisille.

Pieni kädenojennus olisi osakkaan mukaan päivittää Suomi.fi:n tai verohallinnon ohjeistukset kattamaan tarkemmin, mitä asioita läheisten tulee hoitaa eri viranomaistahojen kanssa. Hyvä vaihtoehto olisi jonkinlainen ”Kun läheisesi kuolee” -aiheinen opas, joka voisi tipahtaa lesken postiluukusta.


Hän kertoo, että omasta mielestään hän säilytti tragedian keskellä melko hyvin toimintakykynsä.”Silti sain sotkun aikaiseksi”. ”En edes uskalla ajatella, miten täysin lamaantuneet kanssalesket näiden asioiden kanssa selviävät”, hän sanoo.



Katri Kallionpää HS

Helsingin Sanomat


Lähetä kommentti

0 Kommentit
* Please Don't Spam Here. All the Comments are Reviewed by Admin.

ROOF LKV

ROOF LKV

Find Us On Facebook