Lidl-kampanja
Tämä sivu käsittelee asuntokauppariitojen sovittelua. Tässä lyhyt yhteenveto:
- Sovittelu: Sovittelu on ensisijainen keino ratkaista asuntokauppariidat. Useimmat riidat voidaan ratkaista sovittelemalla, jos molemmat osapuolet ovat valmiita yhteistyöhön.
- Sovitteluprosessi: Sovittelussa riitapuolten edustajat tapaavat sovittelijan johdolla. Tavoitteena on löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
- Ei oikeudellista päätöstä: Sovittelussa ei tehdä oikeudellista päätöstä, vaan osapuolet itse sopivat ratkaisusta.
- Vapaaehtoinen: Sovittelu on vapaaehtoista, mutta usein suositeltavaa ennen oikeudenkäyntiä.
Toivottavasti tämä tiivistelmä auttaa! 😊
Sovittelu on ensisijainen keino ratkaista asuntokauppariidat. Useimmat riidat voidaan ratkaista sovittelemalla, jos molemmat osapuolet aidosti pyrkivät sovintoon. Suuri osa asuntokauppariidoista saadaan sovittua jo ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana.
Sovittelua voidaan edistää vireillä olevassa riidassa valmisteluistunnossa tai myöhemmin jopa hovioikeudessa. Kuluttajariitalautakunta voi myös olla sovittelun apuna.
Ellei osapuolet pääse sovintoon, voidaan asia viedä tuomioistuinsovitteluun missä vaiheessa tahansa ennen oikeudenkäyntiä tai myös sen aikana, jopa käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Hovioikeudessa sovittelun merkitys on korostunut, ja sitä tarjotaan osapuolille, jos valitus otetaan käsittelyyn.
Asianajajilla on keskeinen rooli sovittelun käynnistämisessä. Heidän tulee saada päämiehensä ymmärtämään sovittelun edut. Asianajajan on ensisijaisesti pyrittävä sovintoon, koska se on päämiehen etu. Ostajan ja myyjän on hyvä pohtia eri sovintovaihtoehtoja ja keskustella niistä asianajajansa kanssa. Asianajajan tulee tuntea oikeuskäytäntö ja olla kokenut vastaavissa riidoissa, jotta hän voi arvioida asian mahdollisia lopputuloksia. Lopputulosta ei kuitenkaan voida ennustaa ennen pääkäsittelyssä esitettyä näyttöä, ja sovittelulla voidaan hallita tätä riskiä.
Miksi sovitella?
Vältytään oikeudenkäyntikuluriskiltä häviötilanteessa (tyypillisesti 30-60.000 euroa).
Saadaan päätös asialle 2-3 kuukaudessa.
Vältytään 2-4 vuoden oikeusprosessilta.
Hallitaan oikeudenkäyntikuluriskit.
Päästään nopeasti eteenpäin, esimerkiksi korjaustoimissa.
Sovinto tarkoittaa aina kompromissia vaatimuksissa. Ylimitoitetut vaatimukset vaikeuttavat sovintokeskusteluja ja voivat jopa estää sovittelun. Vaatimukset tulee perustella ja niistä on päästävä kompromissiin. Sovittelu on kaupankäyntiä, jossa hintaa tingitään siedettävään määrään.
Asuntokauppariitojen sovittelussa esille tulevia kysymyksiä:
Onko myyjä antanut kaikki tiedossaan olevat tiedot? Tätä arvioidaan objektiivisesti esillä olevan näytön perusteella, eikä myyjä aina tiedä virheestä.
Pitäisikö ostajan ymmärtää vanhan omakotitalon ostoihin liittyvät korjaustarpeet? Käytetään teknistä käyttöikää arvioinnin apuna, mutta mitä vanhempi talo, sitä enemmän korjattavaa.
Onko ostaja itse aiheuttanut tai pahentanut virhettä? Tätä voidaan kysyä asiantuntijalta.
Onko jokin asia virhe vai aikansa rakenneratkaisu, joka ei täytä asuntokauppalain tai maakaaren määrittämiä virheen kriteerejä?
Korjauskustannusten arviointi: Tulevaisuuteen sijoittuvista arvioista voi olla eriäviä mielipiteitä. Myyjän mielestä valesokkelivirheen voi korjata 500€/m ja ostajan mielestä 1000€/m.
Asunnon arvon nousu korjausten jälkeen: Kaikki korjauskustannukset eivät ole korvattavia. Tasonparannuksesta neuvotellaan, esimerkiksi kph
korjauskustannuksesta.
Purkusopimuksen ehdottaminen:
Myyjän voi kannattaa ehdottaa kaupan purkua, korjata itse virhe ja myydä asunto uudelleen. Sovinto rakentuu kauppahinnan takaisinmaksuehdoista ja muista yksityiskohdista.
