Asuntokauppariitojen sovittelu. Tässä lyhyt yhteenveto:
Sakari Ikonen sp: katsoasunto@gmx.com
- Sovittelu: Sovittelu on ensisijainen keino ratkaista asuntokauppariidat. Useimmat riidat voidaan ratkaista sovittelemalla, jos molemmat osapuolet ovat valmiita yhteistyöhön.
- Sovitteluprosessi: Sovittelussa riitapuolten edustajat tapaavat sovittelijan johdolla. Tavoitteena on löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
- Ei oikeudellista päätöstä: Sovittelussa ei tehdä oikeudellista päätöstä, vaan osapuolet itse sopivat ratkaisusta.
- Vapaaehtoinen: Sovittelu on vapaaehtoista, mutta usein suositeltavaa ennen oikeudenkäyntiä.
Toivottavasti tämä tiivistelmä auttaa! 😊
Asuntokauppariidoissa sovittelu on usein se järkevin ja nopein tie ratkaisuun. Kun molemmat osapuolet ovat valmiita etsimään yhteistä säveltä, riita saadaan monesti sovittua jo ennen kuin oikeudenkäynti ehtii kunnolla alkaa – tai sen aikana. Sovittelu ei ole vain vaihtoehto, vaan monessa tapauksessa se on paras mahdollinen ratkaisu.
Sovittelua voidaan edistää jo valmisteluistunnossa, ja tarvittaessa myöhemminkin – jopa hovioikeudessa, jos asia etenee sinne asti. Myös Kuluttajariitalautakunta voi toimia tukena sovitteluprosessissa, erityisesti silloin kun kyse on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä kiistasta.
Jos sovintoa ei synny neuvotteluteitse, asia voidaan viedä tuomioistuinsovitteluun. Tämä voidaan tehdä missä vaiheessa tahansa – ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana tai jopa käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Hovioikeudessa sovittelun merkitys korostuu entisestään, ja osapuolille tarjotaan mahdollisuus sovitteluun, jos valitus otetaan käsittelyyn.
Asianajajan rooli tässä prosessissa on todella tärkeä. Hänen tehtävänään on auttaa päämiestään ymmärtämään, miksi sovittelu voi olla järkevä ratkaisu – ei vain ajallisesti ja taloudellisesti, vaan myös henkisesti. Asianajajan tulisi tuntea oikeuskäytäntö ja omata kokemusta vastaavista riidoista, jotta hän voi realistisesti arvioida, millaisia lopputuloksia voidaan odottaa. Koska oikeudenkäynnin lopputulosta ei voi ennustaa ennen kuin näyttö on esitetty pääkäsittelyssä, sovittelu tarjoaa keinon hallita tätä epävarmuutta.
Ostajan ja myyjän kannattaa siis pysähtyä miettimään eri sovintovaihtoehtoja ja käydä niistä avointa keskustelua asianajajansa kanssa. Usein se voi säästää aikaa, rahaa – ja hermoja. Jos haluat, voin auttaa hahmottamaan, millaisissa tilanteissa sovittelu on erityisen suositeltavaa.
Miksi sovitella?
Vältytään oikeudenkäyntikuluriskiltä häviötilanteessa (tyypillisesti 30-60.000 euroa).
Saadaan päätös asialle 2-3 kuukaudessa.
Vältytään 2-4 vuoden oikeusprosessilta.
Hallitaan oikeudenkäyntikuluriskit.
Päästään nopeasti eteenpäin, esimerkiksi korjaustoimissa.
Sovinto ei koskaan tarkoita sitä, että toinen osapuoli saa kaiken haluamansa – se on aina kompromissi. Jos vaatimukset ovat alusta asti liian kovia tai epärealistisia, ne voivat jarruttaa koko sovitteluprosessia. Pahimmillaan ne voivat jopa estää sen kokonaan.
Siksi on tärkeää, että vaatimukset perustellaan huolellisesti ja niistä ollaan valmiita joustamaan. Sovittelu on loppujen lopuksi kuin neuvottelu tai kaupankäynti: molemmat osapuolet tinkivät omista lähtökohdistaan, kunnes löytyy yhteinen, siedettävä ratkaisu.
Tavoitteena ei ole voitto, vaan toimiva ratkaisu, jonka molemmat voivat hyväksyä. Ja mitä aikaisemmin tämä ymmärretään, sitä todennäköisemmin sovinto syntyy – usein nopeammin ja vähemmillä kustannuksilla kuin oikeudenkäynnin kautta.
Asuntokauppariitojen sovittelussa esille tulevia kysymyksiä:
Onko myyjä antanut kaikki tiedossaan olevat tiedot? Tätä arvioidaan objektiivisesti esillä olevan näytön perusteella, eikä myyjä aina tiedä virheestä.
Pitäisikö ostajan ymmärtää vanhan omakotitalon ostoihin liittyvät korjaustarpeet? Käytetään teknistä käyttöikää arvioinnin apuna, mutta mitä vanhempi talo, sitä enemmän korjattavaa.
Onko ostaja itse aiheuttanut tai pahentanut virhettä? Tätä voidaan kysyä asiantuntijalta.
Onko jokin asia virhe vai aikansa rakenneratkaisu, joka ei täytä asuntokauppalain tai maakaaren määrittämiä virheen kriteerejä?
Korjauskustannusten arviointi: Tulevaisuuteen sijoittuvista arvioista voi olla eriäviä mielipiteitä. Myyjän mielestä valesokkelivirheen voi korjata 500€/m ja ostajan mielestä 1000€/m.
Asunnon arvon nousu korjausten jälkeen: Kaikki korjauskustannukset eivät ole korvattavia. Tasonparannuksesta neuvotellaan, esimerkiksi kph korjauskustannuksesta.
Purkusopimuksen ehdottaminen:
Jos asuntokaupassa ilmenee virhe, myyjän voi olla järkevää ottaa aktiivinen rooli ja ehdottaa kaupan purkua. Tämä voi olla nopein ja selkein tapa päästä eteenpäin – varsinkin jos virheen korjaaminen on mahdollista ja asunto voidaan laittaa uudelleen myyntiin. Näin vältetään pitkä riitely ja mahdollisesti raskas oikeusprosessi.
Sovinto tällaisessa tilanteessa rakentuu usein kauppahinnan palauttamisen ehdoista. Esimerkiksi: milloin maksu palautetaan, maksetaanko se kerralla vai osissa, ja miten mahdolliset kulut – kuten varainsiirtovero tai välityspalkkiot – jaetaan. Lisäksi sovintoon voi sisältyä muita yksityiskohtia, kuten aikataulu, dokumentointi ja mahdolliset korvaukset.
