Asuntomarkkinakatsaus 3 Puuhastelu, ennuste vai arvaus
Edellisessä jaksossa käsittelin kerrostalojen hintamuutosta keskiarvojen mukaan ja keskiarvon ongelmasta. Tässä jaksossa katsotaan mistä ennusteet tulevat, miten ennusteet ovat onnistuneet, ja miksi hintatilanne on nyt sellainen kuin se on.
Katsotaan tässä miten asuntojen hintataso on muuttunut tämän vuosituhannen aikana.
Aiemmin asuntovarallisuuteen pystyi, ainakin keskimääräisesti, luottamaan eli asunto hyvin pidettynä säilytti reaaliarvonsa tai jopa sitä kasvatti. Oheisessa kaaviossa punainen viiva on pääkaupunkiseutu. Sitten tuli Ukraina, ja tilanne täysin kääntyi. Runsaassa vuodessa pudottiin 2018 vuoden tasolle. Tuolloin ennusteissa oltiin positiivisia, ja joka kevät ja syksy, arvioitiin nousun alkavan aina puolen vuoden kuluttua. Tuossa kaavion ennusteessa jopa 5% paluuta.
Ja sitten se todellisuus. Kolme vuotta sitten alkanut lasku on jatkunut tuon punaisen viivan suuntaisena, eli nykytasoon verrattuna huippuaika oli 30% korkeammalla. Kun vertaillaan tämän hetken tilannetta ennusteeseen, on suunta ollut täysin päinvastainen. Päivittäisessä kenttätyössä asuntojen myynnissä raaka todellisuus ostajien käyttäytymisessä on ollut koko ajan näkyvissä eli laskevana tarjoustasona ja ylihintaisena jälkeen jääneiden asuntojen roikkumisena pitkään listoilla. Näin kenttätyöntekijänä ennusteet ovat olleet enemmänkin puuhastelun kaltaista katseltavaa.,
