Klikkaa KatsoAsunto Blog Klikkaa F acebook Sakari Ikonen

Lehtisaaren pronssikautinen hauta Helsingissä

Lehtisaaressa on noin kolmetuhattavuotta vanha pronssikautinen hautaröykkiö, ja sen tarina liittyy varhaiseen asutukseen Helsingin seudulla. Samanlainen asutus on ollut tuolloin Suomen koko rannikkoalueilla sekä nykyisessä sisämaassa.

Klikkaa ja katso videot ensin alla olevista kuvista: tarina Lehtisaaren, Lauttasaaren, Kuusisaaren ja koko Suomen rannikkoalueen asutuksesta.

Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, lue koko tekstiosa. Tarina sopii omaan mielenkiintoosi, mutta myös kerrottavaksi lapsille ja lapsenlapsille.

Käy katsomassa ja seuraa myös Facebook sivustoani sekä KatsoAsunto blogiani. Sivusto toimii kännykällä, mutta on selkeämpi palstoitus tabletilla vaakana tai läppärillä. Siellä on asumiseen ja asuntoihin liittyviä juttuja sekä luontoon, ympäristöön ja tapahtumiin liittyviä tarinoita. Tavataan uusien juttujen parissa.

PÄIVITYS 16.12.2025:

🌲 Katsaus röykkiöhauta, osa 1,

klikkaa video kuvasta

Lehtisaaren pronssikautinen hauta

Lehtisaaressa on noin 3000 vuotta vanha pronssikautinen hautaröykkiö, ja sen tarina liittyy varhaiseen asutukseen Helsingin seudulla.

Pronssikaudella, 2500 - 3700 vuotta sitten rannikkovyöhykkeellä rakennettiin kiviröykkiöitä usein korkeille kallioille ja saarille, joista oli hyvä näkyvyys merelle. Lähialueilla, kuten Lauttasaaressa ja Kuusisaaressa, on myös löydetty vastaavia röykkiöitä.

Elämäntapa: metsästys, kalastus, keräily, siirtyminen riistan/kalastuksen mukana
Ei kirjoitusta, yksinkertaiset työkalut
Pieniä perhekuntia tai yhteisöjä

🏛️ Katsaus asuminen, osa 2,

klikkaa video kuvasta

Pronssikaudella asuminen ei ollut pysyvää kuten myöhemmin rautakaudella. Ihmiset liikkuivat kausittain kalastus- ja metsästysalueiden mukaan. Asumukset olivat yksinkertaisia ja nopeasti rakennettavia, mikä sopi liikkuvaan elämäntapaan.

Nahkakatos

Nahkarakenteiset majat

Turvemaja

Puu-, turverakenne

Kuoppatalo

Kuoppatalot: maahan kaivetut, lämpimät talvella

Pitkätalo

Usealle perheelle, eläinsuoja

Pieniä, matalia rakennuksia perheille
Sijainti merenlahdilla ja jokien varsilla

🌲 Katsaus röykkiöhauta, osa 1,

klikkaa video kuvasta

Klikkaa röykkiöhaudan kartta ylla olevista kuvista

🏛️ Katsaus asuminen, osa 2,

klikkaa video kuvasta

Klikkaa nykyaikainen Lehtisaaren ranta-asunto ylla olevasta kuvasta

👉 Alone Suomi - Katso MTV Katsomossa
👉Jakso4 - pieniä iloja ja suurta synkkyyttä

OSA 1: VÄESTÖ, HAUTAPAIKKA

Lehtisaaressa on noin 3000 vuotta vanha pronssikautinen hautaröykkiö, ja sen tarina liittyy

varhaiseen asutukseen Helsingin seudulla.

(klikkaa tietosivu) on alla olevan kaavion mukainen aika, sinisen kivikauden jälkeen, vihreä jakso, joka kesti noin 1000 vuotta.Sitä seurasi noin 1700 -vuotinen rautakausi 1200 -uvulle saakka. Keskiaika onkin sitten jo tutumpi.

Hauta on tutkittu ja osittain rekonstruoitu.
Röykkiö koostuu kahdesta kivikehästä ja keskellä olevasta kivilatomuksesta, josta löydettiin palaneita luita – viittaus polttohautaukseen.

Pronssikaudella, 2500 - 3500 vuotta sitten rannikkovyöhykkeellä rakennettiin kiviröykkiöitä usein korkeille kallioille ja saarille, joista oli hyvä näkyvyys merelle. Lähialueilla, kuten Lauttasaaressa ja Kuusisaaressa on myös löydetty vastaavia röykkiöitä.

Helsingin seudulla, pronssikauden alussa merenpinta (klikkaa tietosivu) oli noin 10 - 20 metriä nykyistä korkeammalla. Monet nykyiset sisämaan alueet olivat tuolloin merenlahtea tai saaristoa.

Röykkiöt toimivat sekä hautapaikkoina että maisemamerkkeinä, jotka saattoivat korostaa yhteisön valtaa ja näkyvyyttä. Pronssikaudella röykkiöhauta oli arvostettu hautaustapa, joka varattiin lähinnä yhteisön johtajille, varakkaille ja vaikutusvaltaisille henkilöille. Röykkiöhauta ei ollut vain hauta vaan myös statusmonumentti, joka viesti jälkipolville vainajan arvosta ja suvun asemasta

Lehtisaari oli tuolloin osa saaristoa, jossa asutus keskittyi kalastukseen (tietosivu), hylkeenpyyntiin (tietosivu) ja pienimuotoiseen maanviljelyyn.

Alla on esimerkki visuaalisesta dokumentaatiosta Lehtisaaren röykkiöstä:
Rakenne on: ulompi kivikehä, sisempi kivikehä, keskellä kivilatomus,
jossa on ollut polttohautauksessa palaneita luita. Myös ruumishautausta käytettiin röykkiöissä.
Toinen kuva on havainnekuva, miltä hautapaikka on Lehtisaaressa näyttänyt.

Helsingin alueella pronssikaudella ei ollut suurta väestöä – vain pieniä yhteisöjä.
Väestö saattoi olla vain muutamia kymmeniä tai satoja ihmisiä koko seudulla.
Pronssikauden väestö Suomessa oli harvaa, ja Helsingin seutu oli lähinnä satunnaisten
asuinpaikkojen ja hautalöytöjen aluetta.

Elinkeinot perustuivat kalastukseen, metsästykseen, karjanhoitoon ja varhaiseen maanviljelyyn.
Karjana oli nautoja, lampaita, vuohia. Keräily ja luonnonantimet täydensivät ruokavaliota.

Pronssikauden väestö Suomessa oli harvaa, ja Helsingin seutu oli lähinnä satunnaisten asuinpaikkojen aluetta. Helsingin alueella pronssikaudella ei ollut suurta väestöä – vain pieniä yhteisöjä, sininen viiva vierellä. Väestö saattoi olla vain muutamia kymmeniä, tai, satoja ihmisiä koko seudulla.

Keskimääräinen elinikä, alla kaaviossa punainen viiva, oli vain noin 25 – 35 vuotta, Suuri lapsikuolleisuus laski keskiarvoa. Ne, jotka selvisivät lapsuudesta, saattoivat elää 40 – 50-vuotiaiksi.
Rautakaudella tapahtui suuri muutos.
Asumukset olivat, puusta ja turpeesta, rakennettuja, yksinkertaisia taloja, tai majoja, usein rannikolla tai vesistöjen äärellä.Keskimääräinen vuotuinen lämpötila pronssikaudella oli noin +7 astetta , kun nykyinen keskiarvo on noin +6 astetta.Kesät saattoivat olla 3 astetta nykyistä lämpimämpiä, mikä näkyi kasvillisuudessa ja viljelymahdollisuuksissa. Talvet olivat hieman leudompia, mutta lumisia.

OSA 2: ASUMINEN

Pronssikauden ensimmäisessä osassa tarkastelin tapahtumaa Lehtisaaren kallolla röykkiöhaudan vierellä. Kun kiinteistönvälittäjä olen, ja rakennusalan taustalla, kiinnosti , miten tuolloin asuttiin ja millaisissa asumuksissa.

Pronssikausi sijoittuu kivikauden jälkeen alkaen noin 3000 vuotta sitten.

Ihmiset asuivat pienissä ryhmissä. Asumukset rakennettiin merenlahdille ja jokien varsille, sillä kalastus, hylkeenpyynti ja keräily olivat keskeisiä elinkeinoja.

Helsingin Pitäjänmäestä on löydetty vanhimpia asuinpaikkoja. Asutusta on ollut pitkin

Suomen rannikkoalueita.

Pronssikauden myötä alkoi näkyä pidempiaikaisia asuinpaikkoja, mutta kivitalot ja suuret kylät tulivat vasta rautakaudella.

Nahkakatos

Liikkumiseen metsästäjä-keräilijöillä soveltui telttamainen, helposti purettava ja siirrettävä

nahkakatos.

Rakenteena oli puutolpat, kevyt kehikko ja peitteenä eläinten nahoista tehty kate.

Lämmöneristys oli heikko.

6000–3000 eaa.
Rakenne: Puutolpat + eläinten nahat, kevyt kehikko
Elämäntapa: Liikkuva metsästäjä-keräilijä
Kausi: Lyhytaikainen, helposti siirrettävä
Suoja: Perustason sääsuoja, heikko lämpöeristys
Kivikausi – Wikipedia (klikkaa tietosivu)

Turvemaja

Seuraavalla jaksolla asumukseksi muodostui turvemaja Rakenteena oli puukehikko, jonka päälle laitettiin maa- ja turvakate sekä ruoho. Tämä sopi kausiluonteiseen elinkeinoon, varhaista viljelyä ja keräilyä. Asuminen samalla paikalla oli keskipitkää, mahdollisesti myös talvella. Rakenne antoi hyvän näkösuojan ja kohtalaisen lämmöneristyksen

3000–1500 eaa.
Rakenne: Puukehikko, turve/maa ja ruoho kattona
Elämäntapa: Kausiluonteinen asutus, varhaista viljelyä/keräilyä
Kausi: Keskipitkä käyttö, mahdollisesti myös talvella
Suoja: Hyvä sääsuoja, kohtalainen lämpö
Neoliittinen kausi – Wikipedia (klikkaa tietosivu)

Kuoppatalo

Seuraava rakennetyyppi oli kuoppatalo. Joillakin alueilla Suomessa käytettiin kuoppataloja: maahan kaivettuja, osin maan alle jääviä asumuksia, jotka pysyivät lämpiminä talvella ja viileinä kesällä.

Tyypillisesti pieniä, matalia rakennuksia, joissa saattoi asua perhe tai pieni ryhmä. Muoto oli usein soikea tai suorakaiteinen. Sisällä oli avotuli, joka toimi sekä lämmityksenä että ruoanlaitossa.

Maahan kaivettiin puolimetriä, vajaan metrin syvyinen kuoppa. Kuopan reunoille asetettiin paaluja ja kiviperustuksia, joiden varaan rakennettiin seinät ja katoksi maa- ja turvekate. Asuminen oli tarkoitettu pitemmäiksi, puolipysyväksi. Tämä soveltui talviasumiseen aiempia paremmin

1500–500 eaa.
Rakenne: Maahan kaivettu lattia, puuseinät, maa/turve katteena
Elämäntapa: Puolipysyvä, pidempi asuminen
Kausi: Erityisesti talviasumukseen
Suoja: Erinomainen lämpöeristys ja tuulensuoja
Pronssikausi – Wikipedia (klikkaa tietosivu)

Pitkätalo Rautakausi

Pronssikauden pitkätalo oli suuri, puusta rakennettu yhteisasumus, jossa saattoi elää useita perheitä. Se oli pitkä ja kapea rakennus, ja sen sisätila jaettiin usein eri osiin: asuinhuoneisiin, varastotiloihin ja eläinsuojiksi.

Pitkätalot olivat suurikokoisia, 14–24 metriä pitkiä ja 6–7 metriä leveitä.

Seinät tehtiin puupaalujen varaan, ja katto oli harjakatto, joka ulottui koko rakennuksen pituudelle. Katto peitettiin oljilla, turpeella tai tuohilla.Asumistavan alku sijoittui noin 2000 vuotta sitten.

500 eaa.–500 jaa.
Rakenne: Puurakenteinen pitkätalo, tiloja ihmisille ja karjalle
Elämäntapa: Pysyvä kyläasutus, sosiaalinen eriytyminen
Kausi: Ympärivuotinen, pysyvä
Pysyvä kylämäinen asutus. Pitkä puutalo useille perheille.
Suoja: Kestävä rakenne, parempi lämpö ja tilat
Rautakausi – Wikipedia (klikkaa tietosivu)
wiki:rautakautinen-rakennus [Arkeologisen kulttuuriperinnön opas] (klikkaa tietosivu)

Kuvassa on löytö säilyneestä pitkätalon kiviperustuksesta.

Yhteenveto

Pronssikautta edelsi Mesoliittinen kausi noin 3000 vuotta ja sen jälkeen.

Neoliittinen kausi oli noin 1500 vuotta, joiden elämäntavat ja asuminen jatkuivat pronssikaudelle. Mesoliittisella kaudella Suomessa asuttiin kevyissä väliaikaisissa suojissa.

Metsästäjäkeräilijät liikkuivat kausittain kalastus- ja metsästysalueiden mukaan.

Neoliittisella kaudella siirryttiin pysyvämpiin turvemajoihin. Varhaista maanviljelyä ja karjanhoitoa, alkoi esiintyä. Saviruukut tulivat käyttöön, mikä mahdollisti ruoan säilytyksen ja valmistuksen.

Pronssikaudella rakennettiin jo puolipysyviä kuoppataloja sekä suurempia puusta tehtyjä pitkätaloja. Ero asumisessa liittyi siirtymiseen liikkuvasta metsästäjäkeräilijäelämästä kohti paikallisempaa ja yhteisöllisempää asutusta.

Pronssiesineiden käyttö ja kauppa yleistyivät. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen alkoi näkyä. Siirtymä kohti kylämäistä asutusta ja suurempia rakennuksia, jotka ennakoivat rautakauden pysyviä kyliä.

Kaikki lähti siitä Lehtisaaren elämyksestä tutkimaan sen historiaa ja erityisesti sen ajan ihmisten kokemusmaailmaa asumisessa. Tuo Lehtisaari tuli aiheeksi koska siellä nyt sattuu olemaan näkyvissä tuon ajan hautamuodostelma. Eli siellä on käyty ja oltu ainakin jo 3000 vuotta sitten. Sama koskee koko Suomen merenrantoja, saaristoa sekä myös sisämaata.

Käy katsomassa ja seuraa myös Facebook sivustoani sekä KatsoAsunto blogiani. Sivusto toimii kännykällä, mutta on selkeämpi palstoitus tabletilla vaakana tai läppärillä. Siellä on asumiseen ja asuntoihin liittyviä juttuja sekä luontoon, ympäristöön ja tapahtumiin liittyviä tarinoita. Tavataan uusien juttujen parissa.