Asuntomarkkinakatsaus 2 Ennuste vai arvaus
Edellisessä jaksossa käsittelin kerrostalojen hintamuutosta keskiarvojen mukaan ja keskiarvon ongelmasta. Tässä jaksossa katsotaan mistä ennusteet tulevat, miten ennusteet ovat onnistuneet, ja miksi hintatilanne on nyt sellainen kuin se on. Taitaa mennä arvauksen puolelle.
Ennusteita on kovin erilaisia ja erilaisiin tietolähteisiin perustuen.
Kiinteistönvälitysfirmojen tiedotteet perustuvat omiin sisäisiin välittäjähenkilöille annettuihin kyselyihin tai johdon mutu -tuntemukseen.
Vastaajilla on kuitenkin vain se oma mutu-tuntuma., joka monistuu yhteenvedossa. Joskus vaikutteena näyttää olevan oman tarkoituksen mukainen viesti. Pankit näkevät tilastot omissa lainahakemuksissaan sekä yleisissä talousluvuissa, ja niistä voi tehdä epäsuoria päätelmiä - tai arvauksia. Joskus ne osuvat, usein eivät. Tuossa vieressä on viiden pankin tekemä ennuste vuodelle 2025. Näistä ainoa oikean suuntainen oli Nordea. Tosin sekin jäi alle todellisuuden. Eniten poskelleen meni Osuuspankki.
Syyskuussa 2025 tuli hyvinä esimerkkeinä toteamuksia todellisuudesta. Tämä Nordealta: Asuntojen hinnat vajoavat vielä tänä vuonna miinukselle, Suomen toiseksi suurin asuntorahoittaja Nordea arvioi. Ekonomisti talouslukuihin perustuen toteaa: Hintojen vääntäminen plussalle on tänä vuonna, ”tekemätön paikka”.
Tilastokeskus toteutuneista kaupoista havaitsi: Asuntojen hintojen lasku jatkui elokuussa. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat olivat koko maan tasolla elokuussa 1,9 prosenttia vuodentakaista alempana... Danske Bank: Vanhat asunnot ovat nyt halvimmillaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Vuokraturva ennustaa: Asuntokauppa on kasvanut, mutta hinnat junnaavat paikallaan tai jopa laskevat,
