Vanhan talon ilmanvaihdon parantaminen

Sakari Ikonen sp: katsoasunto@gmx.com

INTRO

KatsoAsunto Blogissa ei julkaista mainoksia tai tosiasiallisesti mainostarkoituksessa olevia tekstejä. Tämä asunnon ilmanvaihtoon liittyvä artikkeli on palvelun tuottajan ilmoituksesta, joka sisällöltään kuitenkin on hyvin kirjoitettu, asiallinen, lukijalle hyödyllinen ja ajankohtainen sekä asuntokaupan että asunnon kunnon ylläpidon kannalta. Blogin versio on joiltakin osin hieman stilisoitu tässä yhteydessä käytettäväksi.

Artikkelin lopussa on linkit käytettyihin käsitteisiin.

Sisältö:

Ilmanvaihdon tehostamisen edut ja kesto
Helppo ja edullinen projekti verrattuna kokonaisremonttiin.
Vanhojen talojen ilmanvaihtotyypit
Painovoimainen ilmanvaihto.
Koneellinen poistoilmanvaihto.
Itse tehtävä ilmanvaihdon tarkistus
Suodattimien ja ilmanvaihtoventtiilien tarkastus.
Heikosti toimivan ilmanvaihdon tunnistaminen
Tunkkainen haju, vedon tunne, ikkunan huurtuminen jne.
Heikon ilmanvaihdon vaikutukset
Huono sisäilma ja terveysongelmat.
Vanhojen talojen ilmanvaihto-ongelmien syyt
Remonttien vaikutukset ja muuttuneet asumistottumukset.
Venttiilien riittävyys ja sijoittelu
Tulo- ja poistoilmaventtiilien oikea määrä ja sijoituspaikat.
Remonttien vaikutus ilmanvaihtoon
Ikkunoiden uusiminen, poistoilmahormien tukkeutuminen jne.
Asumistottumusten vaikutus ilmanvaihtoon
Hygieniataso ja tulisijojen käytön vähentyminen.

Totta puhuen, vanhan talon ilmanvaihdon parantaminen ei ole mikään jättiurakka. Usein puhutaan vain 1–3 päivän projektista, ja sen jälkeen ilmanvaihto toimii juuri niin kuin pitää – jopa vuosikymmeniä. Toki edellytyksenä on, että järjestelmää huolletaan ja säädetään säännöllisesti, mutta se on pieni vaiva verrattuna siihen hyötyyn, jonka hyvä sisäilma tuo.

Moni yllättyy, kuinka yksinkertaista ja kohtuuhintaista ilmanvaihdon tehostaminen voi olla. Se on huomattavasti kevyempi ja edullisempi vaihtoehto kuin lähteä tekemään koko talon ilmanvaihtoremonttia alusta asti.

Ja kun puhutaan vanhoista taloista, niin ilmanvaihdon näkökulmasta ne tarkoittavat yleensä 90-luvulla tai sitä ennen rakennettuja koteja. Näissä taloissa on tyypillisesti käytössä joko painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto – molemmat järjestelmät, jotka voivat hyötyä pienestä päivityksestä nykypäivän tarpeisiin.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaperiaate:

Koneellisen poistoilmanvaihdon toimintaperiaate:

Ilmanvaihdon parantaminen vanhassa talossa voi kuulostaa houkuttelevalta tee-se-itse-projektilta, mutta rehellisyyden nimissä: jos sinulla ei ole aiempaa kokemusta ilmanvaihtoremonttien tekemisestä, homma ei ole ihan yksinkertainen. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat monimutkaisempia kuin päälle päin näyttää, ja väärin tehtynä ne voivat jopa heikentää sisäilman laatua.

Toki joskus ongelma voi olla ihan arkinen – esimerkiksi venttiilit ovat jääneet kiinni tai suodattimet ovat tukossa. Siksi kannattaa aloittaa perusasioista: käy läpi, että kaikki venttiilit ovat auki ja suodattimet puhtaita. Jos nämä ovat kunnossa, mutta ilma ei silti kierrä kunnolla, kyse on todennäköisesti siitä, että järjestelmä kaipaa pientä tehostamista.

Saat selkeän käsityksen siitä, miten tunnistaa heikosti toimiva ilmanvaihto ja mitä voit tehdä, jos kotisi on rakennettu 90-luvulla tai aiemmin. Tämä ei ole pelkkää teoriaa – vaan käytännön vinkkejä, jotka oikeasti toimivat

Kuinka tunnistat heikosti toimivan ilmanvaihdon?

Tunkkainen haju on yksi yleisimmistä merkeistä siitä, että ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Ja vaikka siihen tottuu ajan myötä, se voi silti tarttua vaatteisiin ja kulkea mukana – huomaamatta.

Moni ei edes huomaa hajua, koska ilmanvaihto heikkenee usein hitaasti. Silloin myös haju hiipii esiin vähitellen, eikä sitä osaa yhdistää suoraan ongelmaan. Mutta tärkeä huomio: tunkkainen haju ei automaattisesti tarkoita homeongelmaa. Useimmiten kyse on vain siitä, että ilmanvaihto kaipaa tehostamista.

Jos tunnistat näitä oireita – raskas ilma, epämiellyttävä haju, ehkä jopa lievää päänsärkyä tai väsymystä – on hyvin todennäköistä, että sisäilma ei ole kunnossa. Ja silloin vanhan talon ilmanvaihdon parantaminen ei ole vain suositeltavaa, vaan oikeastaan välttämätöntä. Se vaikuttaa suoraan sekä asumismukavuuteen että terveyteen.

Huono sisäilma voi ajan myötä aiheuttaa sisäilmasairauksia, ja pahimmillaan se altistaa rakennuksen kosteus- ja homevaurioille. Eli kyse ei ole pelkästään hajusta – vaan koko kodin hyvinvoinnista.Tässä tiivistetysti helpoimmat keinot havaita huono sisäilma:

Kodin sisäilma on tunkkaista, haju voi olla maakellarimainen ja pistävä
Sisäilma tuntuu tunkkaiselta, kostealta ja ”hengitetyltä”
Sisälämpötila on liian alhainen
Vedon tunne erityisesti lattian rajassa
Sisäilman lämpötila on liian korkea
Näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen, kaakeleiden irtoaminen alustasta tai muovi maton saumojen aukeaminen
Ikkunat huurtuvat erityisesti alareunasta
A4-paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä
Pyykit kuivuvat hitaasti ja pesuhuoneen peilin huuru poistuu hitaasti
Nenän ja kurkun oireet, silmien tai ihon ärsytys, päänsärky, kuumeilu, väsymys. Etenkin silloin, jos oireet helpottavat muualla.
Hengitystieinfektiot
Nukahtamisvaikeudet, kuorsaaminen tai tunne siitä, että on nukkunut huonosti

Miksi vanhan talon ilmanvaihto on yht’äkkiä heikko?

Vanhat talot toimivat usein painovoimaisella ilmanvaihdolla tai koneellisella poistoilmanvaihdolla. Molemmat ovat hyviä ilmanvaihtojärjestelmiä silloin, kun niiden säädöt on laitettu kohdalleen. Usein ongelmat johtuvat siitä, että ilmanvaihto on alun alkaen rakennettu puutteellisesti, mutta vielä yleisempiä syitä ovat tehdyt remontit sekä asumistottumusten muutokset.

Riittävä määrä venttiileitä

Ensinnäkin tuloilmaventtiili (eli korvausilmaventtiili) pitäisi löytyä kaikista seuraavista huoneista:

Makuuhuoneesta
Olohuoneesta tai muista oleskelutiloista
Työhuoneesta
Takkahuoneesta
Löylyhuoneesta
Ohjearvo: 1 venttiili / 20 m2

Tuloilmaventtiili voi olla myös liian pieni tai muuten riittämätön. Tällöin se vaatii toimiakseen liian suuren alipaineen, mistä seuraa tiiviste- ja rakennevuotoja.

Poistoilmaventtiili pitää puolestaan löytyä näistä huoneista:

Pesuhuone
Sauna
Wc
Kodinhoitohuone
Keittiö
Vaatehuone
Varastotilat

Jos vanhassa talossa on liian vähän venttiileitä, ilmanvaihto ei yksinkertaisesti voi toimia kunnolla. Silloin korvausilma etsii tiensä sisään jostain muualta – ja valitettavan usein se tulee rakenteiden läpi. Tämä tarkoittaa, että sisäilmaan voi päätyä epäpuhtauksia, kuten mikrobeja, homeitiöitä tai vaikka villakuituja. Ei ihan sitä, mitä haluaisi hengittää.

Moni puhuu tällaisesta ilmiöstä nimellä ”talon hengittäminen”, ja se saattaa kuulostaa jopa hyvältä – ikään kuin talo olisi elossa. Mutta todellisuudessa kyse on siitä, että rakenteet päästävät kosteutta läpi, mikä voi auttaa niitä kuivumaan, kyllä. Silti se ei tarkoita, että korvausilman pitäisi tulla rakenteiden kautta. Ilman pitäisi kulkea hallitusti tuloilmaventtiileiden kautta, ei sattumanvaraisesti seinien tai lattioiden raoista.

Ja sitten se toinen usein unohdettu asia: siirtoilmanvaihto. Jos väliovet ovat tiiviisti kiinni, ilma ei pääse kiertämään huoneesta toiseen. Tulos? Joissain huoneissa ilma seisoo, ja sisäilman laatu kärsii. Oven alle olisi hyvä jättää noin kahden sentin rako, jotta ilma pääsee kulkemaan. Jos rakoa ei ole, kannattaa harkita siirtoilmanvaihtoventtiilin asentamista oveen – pieni toimenpide, iso vaikutus

Tehdyt remontit muuttavat ilmanvaihtoa

Jokainen remontti muuttaa ilmankiertoa rakennuksessa. Ikkuna- ja oviremontit ovat eniten ilmanvaihtoon vaikuttavia remontteja. Vanhat ikkunat usein ”falskaavat”, mutta uudet eivät. Tällöin ilmaa tulee vähemmän sisälle.

Tässä muita yleisiä syitä, jotka muuttavat talosi ilmanvaihtoa remontin yhteydessä:

Poistoilmahormeja on poistettu käytöstä joko muuraamalla poistohormi tukkoon tai maalaamalla/tapetoimalla poistoilmaventtiili kiinni
Asuntoon on lisätty märkätiloja, eikä poistoilmanvaihtoa ole lisätty tai poistohormistossa on pitkiä vaakavetoja (vaakavetoja saa olla max 10% nousukorkeudesta)
Uusitulla poistoilmaventtiilillä on pienennetty alkuperäisen venttiilin pinta-alaa
Asunnon laajennusosa on vain yksikerroksinen ja poistoilmahormin korkeus on liian pieni
Nyrkkisääntö tuloilmaventtiilin ja poistoilmahormin yläpään välinen korkeusero tulee olla >4,5m
Poistoilmahormit toimivat väärin päin korvausilmareittinä
Väärään suuntaan toimiva poistohormi tuo sisälle hormeissa olevia epäpuhtauksia ja mahdollisesti savun ja noen hajuja
Taloon on osittain lisätty osittain koneellinen poisto (esim. huippuimuri tai talotuuletin), joka voi kääntää painovoimaiset poistohormit toimimaan väärin päin ja lisätä rakennevuotoja

Asumistottumusten muutoksilla on suuri merkitys ilmanvaihtoon

Arkikäyttäytymisemme on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Hygieniataso on noussut roimasti – käymme suihkussa useammin, ja kun elämäntilanne sallii, nautimme pitkistä, lämpimistä suihkuista. Pyykitkin pestään ja kuivataan yhä useammin sisätiloissa. Kaikki tämä lisää kosteutta sisäilmaan, ja se taas asettaa ihan uudenlaisia vaatimuksia ilmanvaihdolle.

Jos ilmanvaihtoa ei ole säädetty vastaamaan nykyistä kosteusrasitusta, riskit kasvavat. Kosteus ei poistu riittävästi, ja seurauksena voi olla kosteusvaurioita – niitä syntyy Suomessa vuosittain sadoittain juuri puutteellisen ilmanvaihdon takia.

Toinen iso muutos liittyy tulisijojen käyttöön. Ennen vanhaan takkaa tai leivinuunia lämmitettiin lähes päivittäin – ruoanlaittoon, lämmitykseen, tunnelmaan. Nykyään, kun lämpöpumput ovat yleistyneet ja talvetkin ovat leudompia, tulisijaa käytetään harvemmin. Ja se vaikuttaa myös ilmanvaihtoon.

Tulisija toimii nimittäin kuin keuhkot vanhan talon ilmanvaihdossa – erityisesti painovoimaisessa tai koneellisessa poistoilmanvaihdossa. Kun puuta poltetaan, sisäilmaa poistuu suuria määriä, ja se saa ilman kiertämään tehokkaasti. Yksi puukilo tarvitsee palaakseen jopa 12 neliömetriä ilmaa.