Lidl-kampanja
Kuntotarkastus ja myyjän tappio oikeudessa - kaupan purku
Tässä tapauksessa oli käytetty kuntotarkastusta, mutta vain pintapuolisena tarkastuksena sekä kosteuden että rakenteiden osalta. Lopputuloksesta voi päätellä, että myyjä oli tehdyt tarkastusvalinnassaan kohtalokkaan virheen. Mitä ilmeisimmin rakenteet avaavalla tutkimuksella oikeuden päätös olisi voinut olla päinvastainen. Sekä käräjä- että hovioikeus linjasi selvästi ostajan velvoiteet: Hovioikeuden mukaan ostajilla ei ollut velvollisuutta rakenteiden avaamiseen, koska siitä ei ollut sovittu erikseen.
Kaupan jälkeen ostajat huomasivat kiinteistössä, että: lattiat olivat kauttaaltaan kastuneet ja talossa oli vakavia homevaurioita. Oikeudessa käytiin kiistaa siitä, olivatko ostajat laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutensa kauppaa tehtäessä.
Ostajat kertoivat ostaneensa talon rauhalliselta alueelta kuntotarkastuksen perusteella, jossa kaikki näytti olevan kunnossa lukuun ottamatta pientä pintaremonttia. Kuitenkin pian kaupan jälkeen remonttisuunnitelmat kariutuivat, kun talosta alkoi paljastua mittavia kosteus- ja homeongelmia. Kun rakenteita avattiin, kävi ilmi, että koko alapohja oli täysin märkä ja homeessa. Ilman suuria kuivatus- ja korjaustoimenpiteitä talo olisi ollut käyttökelvoton, eikä voitu taata, että kaikki home saataisiin poistettua.
Seurauksena oli vaade myyjille kaupan purusta perusteena kiinteistön virheet. Myyjät kuitenkin kiistivät vastuunsa ja väittivät, että ostajat olivat laiminlyöneet selonottovelvollisuutensa, koska he eivät olleet tarkastaneet lattioita tarkemmin ennen kauppaa. Myyjät myönsivät kosteuden johtuneen lämminvesivaraajan vuodosta, mutta väittivät olleensa asiasta tietämättömiä.
Kuntotarkastuksessa oli havaittu kosteutta keittiön puuhellan alimmaisessa tiilirivissä. He olivat yhdessä myyjän ja kuntotarkastajan kanssa pohtineet kosteuden syitä, mutta mitään viitteitä laajemmista kosteusvaurioista ei ollut. Kuntotarkastajan arvio oli, että kosteus saattoi johtua hellan vähäisestä käytöstä tai esimerkiksi ulkopuolisesta kosteudesta. Rakenteiden avaamista ei ollut ehdotettu, mutta myyjät väittivät oikeudessa, että ostajien olisi pitänyt avata lattiat ja havaita alapohjan laajat kosteusvauriot.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan ostajat eivät olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan. Oikeus katsoi, ettei ostajilla ollut syytä ryhtyä rakenteita rikkoviin tutkimuksiin, koska kuntotarkastuksessa ei ollut havaittu merkkejä vakavammista vaurioista. Myöskään kuntotarkastaja ei ollut antanut suositusta lattian avaamiseen. Näin ollen kauppa tuli purkaa ja kauppahinta palauttaa ostajille korkoineen.
Myyjät valittivat päätöksestä hovioikeuteen, mutta hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen. Myyjät vetosivat siihen, että he olivat luovuttaneet talon avaimet ostajille kuntotarkastuksen ajaksi ja väittivät ostajien laiminlyöneen mahdollisuuden tehdä tarkempi tutkimus. Hovioikeuden mukaan ostajilla ei ollut velvollisuutta rakenteiden avaamiseen, koska siitä ei ollut sovittu erikseen.
