Kuntotarkastus ja myyjän tappio oikeudessa - kaupan purku
Sakari Ikonen sp: katsoasunto@gmx.com
Tässä tapauksessa oli käytetty kuntotarkastusta, mutta vain pintapuolisena tarkastuksena sekä kosteuden että rakenteiden osalta. Lopputuloksesta voi päätellä, että myyjä oli tehdyt tarkastusvalinnassaan kohtalokkaan virheen. Mitä ilmeisimmin rakenteet avaavalla tutkimuksella oikeuden päätös olisi voinut olla päinvastainen.
Sekä käräjä- että hovioikeus linjasi selvästi ostajan velvoiteet: Hovioikeuden mukaan ostajilla ei ollut velvollisuutta rakenteiden avaamiseen, koska siitä ei ollut sovittu erikseen.
Asuntokaupan jälkeen ostajille alkoi paljastua ikäviä yllätyksiä. Talon lattiat olivat kauttaaltaan kastuneet, ja pian kävi ilmi, että rakennuksessa oli vakavia homevaurioita. Tilanne johti oikeuskiistaan, jossa keskiöön nousi kysymys: olivatko ostajat laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutensa ennen kauppaa?
Ostajat kertoivat hankkineensa talon rauhalliselta alueelta kuntotarkastuksen perusteella. Tarkastuksessa ei ilmennyt mitään hälyttävää – vain pientä pintaremonttia ehdotettiin. Mutta heti kaupan jälkeen suunniteltu remontti sai uuden käänteen, kun rakenteita alettiin purkaa ja paljastui, että koko alapohja oli märkä ja homeessa. Tilanne oli niin vakava, että ilman laajoja kuivatus- ja korjaustoimia talo ei olisi ollut asumiskelpoinen. Eikä edes voitu varmuudella sanoa, että kaikki home saataisiin poistettua.
Ostajat vaativat kaupan purkua vedoten kiinteistön olennaisiin virheisiin. Myyjät puolestaan kiistivät vastuunsa ja väittivät, että ostajat olivat itse laiminlyöneet selonottovelvollisuutensa – heidän mukaansa ostajien olisi pitänyt tarkastaa lattiat perusteellisemmin ennen kauppaa. Myyjät myönsivät, että kosteutta oli päässyt rakenteisiin lämminvesivaraajan vuodosta, mutta he sanoivat olleensa asiasta täysin tietämättömiä.
Kuntotarkastuksessa oli kyllä havaittu kosteutta keittiön puuhellan alimmaisessa tiilirivissä, ja asiaa oli pohdittu yhdessä myyjän ja tarkastajan kanssa. Tarkastajan arvio oli, että kosteus saattoi johtua esimerkiksi hellan vähäisestä käytöstä tai ulkopuolisesta kosteudesta. Rakenteiden avaamista ei kuitenkaan ehdotettu, eikä tarkastuksessa tullut esiin merkkejä laajemmista vaurioista. Tästä huolimatta myyjät väittivät oikeudessa, että ostajien olisi pitänyt avata lattiat ja havaita alapohjan ongelmat.
Käräjäoikeus ei hyväksynyt tätä näkemystä. Sen mukaan ostajat olivat toimineet huolellisesti, eikä heillä ollut velvollisuutta ryhtyä rakenteita rikkoviin tutkimuksiin, kun kuntotarkastus ei antanut siihen aihetta. Koska tarkastaja ei ollut suositellut lattian avaamista, ostajilta ei voitu edellyttää sellaista toimenpidettä. Oikeus määräsi kaupan purettavaksi ja kauppahinnan palautettavaksi ostajille korkoineen.
Myyjät eivät tyytyneet päätökseen, vaan veivät asian hovioikeuteen. He vetosivat siihen, että ostajille oli annettu talon avaimet kuntotarkastuksen ajaksi, ja heidän mukaansa ostajilla olisi ollut mahdollisuus tehdä tarkempi selvitys. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut linjaa: sen mukaan ostajilla ei ollut velvollisuutta avata rakenteita, ellei siitä ollut erikseen sovittu.
Lopputulos oli selvä – ostajien ei katsottu laiminlyöneen velvollisuuksiaan, ja kauppa purettiin.
